Reino on 32-vuotias mies. Hän asuu pienellä paikkakunnalla, Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Reino on saanut aivan hiljattain rakennettua perheelleen tilavalla tontilla sijaitsevan omakotitalon. Tontti sijaitsee metsän siimeksessä, noin kymmenen kilometrin päässä minkäänlaisista palveluista. Ammatiltaan Reino on sähköasentaja. Ilomantsin kunta toimii hänen työnantajanaan. Reinolla on 3 lasta; Siiri 12v ja kaksospojat Timo ja Teemu 10v.

Reino tunnetaan omalla kylällä huolimattomana miehenä, joka tekee hommat rukkaset kädessä ja vasemmalla kädellä. Alunperin syy huolimattomuuteen lähti omasta laiskuudesta ja vittuuntuneisuudesta yhteiskuntaa kohtaan. Tässä tapauksessa yhteiskunnalla tarkoitettiin lähinnä oman kylän juoruämmiä ja muita  Reinon mielestä rasittavia asukkaita.

Nuorena Reino oli jatkuvasti vaikeuksissa niin koulussa, kuin vapaa-ajallakin. Jos ei istuttu laiskanläksyssä, niin sitten jäätiin kiinni mansikkavarkaista naapurin Simon mansikkatilalla. Simo antoikin joka kerta kiinni saatuaan Reinolle ja tämän kavereille kipeän muistutuksen paljaalle takapuolelle.

Vesa oli Reinon paras ystävä jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Vesa asui parin kilometrin päässä vanhassa maalaistalossa, joka piti pihassaan navetan ja hevosaitauksen. Vesan vanhemmat olivat vanhat maatalon isäntä ja emäntä, jotka eivät kerenneet töiltään opettamaan ainoalle pojalleen käytöstapoja. Vesan isälle maistui enemmän tai vielä enemmän navetan takana porskuttava eliksiiri, jota paikalliset kutsuivat myös pontikaksi. Tätä ainetta kehuttiin huhujen mukaan jopa Joensuussa Pohjois-Karjalan parhaaksi pontikaksi. Tästä Vesan isä, Ilpo ei välittänyt, sillä tätä taika-ainetta sai maistella vain harvat ja valitut.